Itsetutkiskelu on portti vapauteen.
– Dzigar Kongtrul Rinpoche
Katsot luultavasti peiliin useimpina päivinä ja olet yhtä tuttu ulkonäöstäsi kuin melkein mikä tahansa muu näky.
Mutta kuinka usein katsot sisäänpäin tullaksesi tutummaksi sisäiseen itseesi?
Se on itsetutkiskelun ydin: tuntea sisäinen toimintansa yhtä hyvin kuin tuntee ulkoisen muotonsa.
Itsereflektio on prosessi, jonka avulla kasvatat ymmärrystäsi siitä, kuka olet, mitkä ovat arvosi ja miksi ajattelet ja toimit niin kuin ajattelet ja toimit.
Se on eräänlainen henkilökohtainen analyysi, jonka avulla voit saattaa elämäsi sen mukaiseksi, mitä haluat sen olevan.
Tutustutaanpa tähän tärkeään työkaluun tarkemmin, alkaen siitä, miksi sinun pitäisi tehdä se.
Itsereflektion merkitys
Matka itserakkauteen ja itsensä hyväksymiseen on aloitettava itsetutkiskelulla. Ennen kuin lähdet itsetutkiskelun matkalle, on lähes mahdotonta kasvaa tai oppia elämässä.
– Iyanla Vanzant
Itsetutkiskelu – jota kutsutaan myös itsetutkiskeluksi – on keino tarkkailla ja analysoida itseään, jotta voi kasvaa ihmisenä.
Tämä kasvu on syy siihen, miksi on niin tärkeää käyttää aikaa henkilökohtaiseen pohdintaan.
Ymmärtämällä, kuka olet nyt ja keneksi haluaisit tulla, autat tunnistamaan askeleet, jotka sinun on otettava tällä matkalla.
Kun pohdit, miten käyttäydyt ja mitä ajatuksia tulee mieleesi vastauksena ympäröivän maailman tapahtumiin, voit nähdä, mitä sinun on työstettävä.
Ehkä olit hieman lyhyt ja ärtyisä työkaverin kanssa.
Kun muistelet sitä, saatat tajuta, että et halua, että sinua kohdellaan näin, etkä siten myöskään halua kohdella muita.
Voit sitten pyrkiä puuttumaan tuohon käytökseen tulevaisuudessa ja ehkä pyytää anteeksi kollegaltasi, jos olit erityisen töykeä tai epäkohtelias.
Tämä saattaa johtaa parempaan työsuhteeseen kyseisen henkilön kanssa ja miellyttävämpään työpäivään kaiken kaikkiaan.
Korostaaksesi itsetutkiskelun tärkeyttä sinun tarvitsee vain miettiä vaihtoehtoa.
Jos et pysty tunnistamaan, missä tilanteessa olet saattanut toimia valitettavasti, käyttäydyt todennäköisesti uudelleen samalla tavalla.
Esimerkissämme tämä vain pitkittää pahaa oloa, jota saatat kokea työpaikan jännitteiden seurauksena, ja sen mahdollisia kielteisiä seurauksia pitkällä aikavälillä.
Henkilökohtaiseen pohdintaan käytetty aika on myös tilaisuus mitata edistymistäsi myönteisellä tavalla.
Voit tunnistaa hetkiä, jolloin olet reagoinut tilanteeseen terveemmillä ajatuksilla ja käyttäytymisellä.
Se voi antaa sinulle onnistumisen tunteen ja pitää sinut motivoituneena pyrkimyksessäsi parantaa itseäsi – miltä ikinä se sinusta näyttääkään.
Pohjimmiltaan itsereflektio on siis tapa tehdä monia pieniä kurssikorjauksia pois vähemmän toivottavista ajatuksista ja käyttäytymisestä kohti sellaisia, jotka edistävät suurempaa hyvinvointia.
Itsereflektion hyödyt
Nyt kun olemme nähneet, miksi ajatusten ja tekojen reflektointi on niin tärkeää, mitä käytännön hyötyjä siitä voi olla?
Paremmat ihmissuhteet
Kuten edellä olevassa työpaikkaesimerkissämme, pohtimalla sitä, miten kohtelet muita ja mitä ajatuksia sinulla on heistä, voit tehdä muutoksia, jotka johtavat harmonisempiin ihmissuhteisiin.
Jos parisuhteessa on vaikeuksia – olipa kyse sitten romanttisesta tai platonisesta suhteesta – voit arvioida tilannetta, kysyä, mikä on sinun osuutesi vaikeuksissa, ja etsiä keinoja niiden voittamiseksi.
Itsereflektio antaa sinulle mahdollisuuden nähdä, mitä todella tunnet toista ihmistä kohtaan, ja pohtia, mitä arvoa suhde tuo.
Tämä voi saada sinut arvostamaan kyseistä henkilöä enemmän, mikä sitten vaikuttaa siihen, miten olet vuorovaikutuksessa hänen kanssaan.
Ajattelun selkeys paranee
Itsetutkiskelu tarjoaa mahdollisuuden ajatella jotakin asiaa erillään itse asiasta.
Sen sijaan, että mielesi hämärtyisi tunteista, joita koet ollessasi vuorovaikutuksessa kyseisen asian kanssa, voit tarkastella sitä rationaalisemmassa mielessä.
Voit nähdä sen selkeämmin ja ajatella sitä pyöristetyistä näkökulmista, joissa on hyviä ja huonoja puolia ja muita tärkeitä yksityiskohtia, jotka auttavat sinua tekemään perustellun johtopäätöksen siitä, miten haluat muuttua sen suhteen (tai jos et itse asiassa halua muuttua lainkaan).
Ehkä tuo asia on valinta, kuten työpaikka, jonka otat. Jos et pidä pitkästä työmatkasta nykyisessä työpaikassasi, et ehkä pysty näkemään sen tuomia etuja itse työmatkan aikana.
Mutta kun otat askeleen taaksepäin ja mietit asiaa vapaapäivänä, saatat huomata, että vaikka työmatka ei olekaan kovin miellyttävä, intohimosi tai siitä saamasi palkka tekevät työmatkasta kaiken kaikkiaan sen arvoisen.
Se saattaa jopa muuttaa suhtautumistasi työmatkaan tai siihen, miten päätät viettää työmatkasi.
Todellisten arvojen tunteminen
Sinun on vaikea tuntea itseäsi kunnolla, ennen kuin olet viettänyt aikaa miettien, mikä sinulle on todella tärkeää.
Kun pohdit itseäsi, saatat huomata tekemiisi tai ajattelemiasi asioita, jotka ovat vastoin sitä, mitä todella haluat olla.
Voit pohtia tärkeitä asioita, joita kohtaamme elämässä, ja muodostaa niistä vankan kannan.
Joskus, ennen kuin todella istut alas ja mietit jotain asiaa, et voi päättää, mitä mieltä olet siitä.
Tämä voi koskea kaikenlaisia moraalisia kysymyksiä, kuten oikeutta lopettaa oma elämä tai ympäristönsuojelua.
Tai se voi yksinkertaisesti auttaa sinua selvittämään ne johtavat periaatteet, joiden mukaan haluaisit mieluiten elää.
Itsereflektio on keino, jonka avulla moraalinen kompassisi voi muotoutua ja jalostua niin, että pystyt toimimaan sen mukaisesti kaikessa toiminnassasi.
Se voi auttaa sinua tuntemaan itsesi vähemmän eksyneeksi elämässä ja voimaantuneemmaksi luomaan tulevaisuuden, joka heijastaa keskeisiä uskomuksiasi
Parempi päätöksenteko
Teemme satoja valintoja joka päivä, mutta useimmat niistä ovat merkityksettömiä ja voidaan jättää alitajuntamme varaan.
Mutta kun on kyse elämän tärkeimmistä päätöksistä, pieni henkilökohtainen pohdinta on korvaamatonta.
Se palautuu ajatusten selkeyteen ja tietoisuuteen todellisista arvoistasi.
Näiden kahden asian avulla voit tehdä päätöksiä, jotka vievät sinut optimaalisimmalle tielle kohti suurempaa hyvinvointia.
Tämä merkitsee vähemmän katumusta tai menetettyjä mahdollisuuksia ja enemmän mielenrauhaa tietäen, että olet tehnyt oikean valinnan.
Parempi uni
Kun vietät joka päivä vähän aikaa muistellen tapahtumia ja sitä, miten reagoit niihin, se voi saada ratkaisemattomat tunteet päätökseen.
Tämä voi auttaa sinua nukahtamaan nopeammin ja nukkumaan yleensäkin levollisemmin.
Ainoa varoitus on, että sinun on vältettävä sitä, että pohdiskelu muuttuu pyörittelyksi.
Mieti päivääsi, mutta käännä sitten sivu ja anna mielesi aloittaa alusta seuraavana päivänä. Älä jumiudu yhteen ajatukseen liian pitkäksi aikaa.
Vähemmän stressiä ja ahdistusta
Yksi tärkeimmistä itsereflektion ja itsesi läheisemmän tuntemisen tuloksista on, että tulet luottavaisemmaksi itseesi ja toimintaasi.
Löydät enemmän varmuutta tässä epävarmassa maailmassa, koska olet maadoittunut itsetuntoosi.
Suuremman varmuuden myötä stressi ja ahdistus vähenevät.
Huolehdit vähemmän ”mitä jos” -tilanteista ja keskityt enemmän asioihin, joita voit tehdä, jotta voisit parhaiten sovittaa toimintasi niiden ohjaavien periaatteiden mukaiseksi, joista puhuimme edellä.
Ja olet vähemmän huolissasi siitä, mitä muut ihmiset saattavat ajatella sinusta ja valinnoistasi, koska tiedät, että teet sitä, mikä on sinulle oikein.
Miten pohtia itseäsi
Nyt kun tiedät, miksi on tärkeää harjoittaa itsereflektiota ja mitä hyötyä siitä voi olla, tutkitaanpa, miten voit itse asiassa ryhtyä siihen.
Etsi hiljainen yksinäisyys
Jotta voisit ajatella selkeästi, sinun tulisi mieluiten olla rauhallisessa ja hiljaisessa ympäristössä.
Tämä tarkoittaa yksinäisyyttä, vaikkakaan ei välttämättä täysin yksinoloa fyysisessä mielessä, vaan pikemminkin paikkaa, jossa ihmiset ja asiat ympärilläsi eivät häiritse sinua.
Mukava paikka kotona, kuten lämmin kylpyamme tai sängyssä makaaminen, on ihanteellinen, mutta voit myös istua puutarhassa tai puistossa, jos se auttaa sinua inspiroimaan ajatuksiasi.
Kysy ”Miksi?
’Miksi’ on ensimmäinen asia, jota kannattaa miettiä.
Miksi toimit niin kuin toimit?
Miksi ajattelet niin kuin ajattelet?
Tämä voi liittyä johonkin tiettyyn tapahtumaan kyseisenä päivänä, tai se voi olla yleisemmin syiden etsimistä tiettyjen ajatusten tai käyttäytymismallien takana, jotka olet huomannut olevan yleisiä.
Joihinkin ”miksi” on helppo vastata. Olet ehkä huutanut lapsellesi, koska sinä ja kumppanisi olitte riidelleet vähän aikaisemmin.
Joihinkin syihin on vaikeampi vastata. Ei ole aina yksinkertaista määritellä syitä siihen, miksi kannatat tai vastustat tiukempia aselakeja.
Kysy ”Mitä?” ”Missä? Ja ”Kuka?
Seuraavat kysymykset, jotka haluat kysyä ja joihin haluat vastata alkuperäisen ”miksi”-kysymyksen jälkeen, ovat kysymyksiä, jotka kertovat, miten haluat ajatella tai toimia tulevaisuudessa.
Ne pyörivät näiden kolmen ydinkysymyksen ympärillä:
Mitä olisin tehnyt toisin?
Mihin haluan päästä?
Kuka haluan olla?
Nämä ovat perusta laajemmille, tarkemmille kysymyksille, joita haluat esittää sen mukaan, mitä osa-aluetta itsestäsi pohdit.
Tässä on joitakin esimerkkejä:
– Mitä minun olisi pitänyt tehdä, kun pomoni arvosteli minua kollegoideni edessä?
– Missä haluan olla parisuhteeni suhteen lähivuosina?
– Ketä ihailen?
– Miten minun pitäisi vastata henkilölle, joka kohtelee minua huonosti rotuni vuoksi?
– Kuinka monta tuntia haluan työskennellä? (tämä on ”missä” -kysymys, vaikka se alkaa sanalla ”miten”)
– Kuvastaako nykyinen ruokavalioni näkemyksiäni eläinten julmuudesta? (tämä on ”kuka”-kysymys)
Kysy ’Miten?
Kun olet tunnistanut jonkin asian, jonka haluat muuttaa, olet miettinyt, miksi teet sitä tällä hetkellä, ja olet pohtinut ihanteellista päätepistettä, sinun on kysyttävä, miten aiot päästä sinne.
Mitä asioita sinun on joko alettava tehdä tai lopetettava, jotta pääset vaiheeseen, jossa ajatuksesi tai käyttäytymisesi ovat muuttuneet haluamallasi tavalla?
Toisin sanoen, mikä on tiekartta, jolla pääset pisteestä A (missä olet nyt) pisteeseen B (missä haluaisit olla)?
Anna itsellesi aikaa, mutta tiedä milloin lopettaa
Kuten edellä mainittiin, itsereflektioprosessi voi aiheuttaa riskin vähemmän terveellisestä mököttämisestä tai liiallisesta ajattelusta.
Kun annamme jonkin ajatuksen kiertää mielessämme yhä uudelleen ja uudelleen ilman ilmeistä tapaa ratkaista se, menetämme kaikki sisäisen pohdinnan hyödyt ja voimme lopulta vahingoittaa henkistä hyvinvointiamme.
Siksi on tärkeää asettaa raja sille, kuinka kauan istut hiljaisessa mietiskelyssä.
Voit halutessasi asettaa sille tietyn ajan, tai voit yksinkertaisesti sanoa, että on aika lopettaa, kun ajatuksenjuoksu juuttuu.
Ja kun on tullut aika pysähtyä, on parasta siirtyä kokonaan muualle.
Siksi ei yleensä ole hyvä idea miettiä itseään sängyssä ennen nukkumaanmenoa.
Makaa toki sängyssä, mutta tee se hyvissä ajoin ennen päivän päättymistä tai muuna aikana, jolloin uni ei ole näköpiirissä.
Jos haluat irrottautua sisäisestä pohdiskelusta, yritä upottaa itsesi ja keskittyä johonkin muuhun kuin niihin asioihin, joita pohdit.
Mihin tahansa, mikä voi harhauttaa mielesi pois siitä, mitä olit miettimässä.
Harkitse ajatustesi kirjoittamista ylös
Jotkut ihmiset saattavat kokea hyödylliseksi tehdä muistiinpanoja ajatuksistaan pohdiskellessaan itseään.
Kirjoittaminen päiväkirjaan on suosittu tapa tehdä tämä, koska se pitää kaiken yhdessä paikassa ja antaa sinulle mahdollisuuden tarkastella taaksepäin, mitä olet ajatellut aiemmin, jotta pysyt oikealla tiellä.
Tästä voi olla apua myös silloin, jos sinun on vaikea päästä irti tietystä ajatuksesta. Kun se on kirjoitettu ylös ja turvallisesti säilytetty, saatat huomata, että mielesi voi päästää siitä helpommin irti ilman vaaraa sen unohtamisesta.
Puhu terapeutille
Vaikka useimpien ihmisten ei luultavasti tarvitse ottaa tätä askelta, toiset saattavat huomata, että asioiden puhuminen terapeutin kanssa on tehokkain keino järjestää ajatuksiaan ja tunteitaan.
Pätevänä ammattilaisena terapeutti voi auttaa sinua ohjaamaan ajatteluprosessiasi kohti elämäsi tärkeimpiä elementtejä ja mahdollisesti kohtaamiasi asioita.
Hän voi myös auttaa sinua miettimään, mitä askeleita sinun on ehkä otettava, jotta voit tehdä haluamiasi myönteisiä muutoksia.
Saatat huomata, että puhuminen jonkun toisen kanssa yksin tekemisen sijaan helpottaa mieltäsi.
Entä jos en nauti siitä?
Terve itsetutkiskelu tyypillisesti voimaannuttaa ja antaa energiaa, kun yksilö näkee keinoja parantaa itseään.
Näin ei kuitenkaan ole kaikkien kohdalla.
Jos sinulla on todella vaikeuksia päästä käsiksi prosessiin tai jos huomaat, että se nostaa esiin vaikeita asioita menneisyydestä, paras vaihtoehto on todennäköisesti puhua terapeutin kanssa.
Et ole epäonnistunut, jos joudut pyytämään apua. Olet onnistunut siinä, että olet ymmärtänyt tarvitsevasi apua.
Miehen on löydettävä aikaa itselleen. Aika on se, minkä kanssa vietämme elämämme. Jos emme ole varovaisia, huomaamme, että muut käyttävät sitä puolestamme.
Ihmisen on silloin tällöin lähdettävä pois itsekseen ja koettava yksinäisyyttä; istuttava kalliolla metsässä ja kysyttävä itseltään: ”Kuka minä olen, missä olen ollut ja minne olen menossa?”
Jos ihminen ei ole varovainen, hän antaa harhautusten viedä aikansa – elämän asiat.
– Carl Sandburg
